Kuka olet ja mitä teet?
Olen Terhi Oksanen ja aloitin tänä syksynä 29. lukuvuoden Kuitinmäen yläkoulun musiikinopettajana Espoossa. Musiikin maisterin koulutukseni olen saanut Sibelius-Akatemiassa.
Mitä aiot tarjota musiikinopettajille syyspäivillä kehorytmiikkatyöpajassa?
Työpajassani aion tarjota näkökulman, jossa lähtökohtana on musiikin oppiminen kehollisen lähestymistavan kautta. Tavoitteena on syventää musiikin kokemista ja luoda pohjaa ryhmän yhteismusisointitaidoille.
Onko jotain kehollista nyrkkisääntöä, joka kaikkien musiikinopettajien tulisi arjessa ja työssä jaksamisessaan muistaa? Vai onko tämä yksilöllistä?
Nyrkkisääntöjä ei kannata jaella, jokainen opettaja rakentaa oman opetusprosessinsa. Hyvässä opetusprosessissa on toki mukana myös musiikkiliikunta ja kehollinen ilmaisu.
Työssä jaksamista ainakin minun on kyllä pitänyt opetella. Vuosien harjoittelun ja kehittelyn jälkeen olen oppinut luomaan omassa luokassani selkeät raamit ja kulttuurin, miten musiikintunnilla toimitaan ja opiskellaan. Se on vähentänyt huomattavasti turhaa sähläystä ja meteliä oppitunneilla. Tanssiaskelin kumarramme mm. luokan ”respect” – kohteille ja soittimilla nousee ”kädet ylös, olette pidätetty” – komennolla kaikkien lapaset kohti kattoa sekunnissa. Muuten ei open pää eikä kroppa kestä tässä duunissa.
Tulisiko kehorytmiikkaa opettaa jo alakoulusta tai esikoulusta lähtien? Opetetaanko sitä jo?
Musiikkia tulisi opettaa kokonaisvaltaisesti iästä riippumatta. Musiikkikasvatuksessa on monta osa-aluetta, joista musiikkiliikunnan osa-alueena oleva kehorytmiikka on yksi. Faktatietoa ei minulla ole, mutta uskoisin kehorytmiikan käytön yleistyneen osaksi musiikinopetuksen työtapoja.
Miten itse huollat itseäsi?
Liikunta luonnossa, lepo ja hiljaisuus ovat latausta keholle ja korville. Hyvää oloa mielelle tuo myös kulttuuri, vähintään kerran kuussa on tämän vuoden tavoite.
Mottosi elämässä?
Niitä löytyy useita, tähän voisin heittää kaksi suosikkia: ”Less is more” ja ”What ever you do, do it with conviction”.
Jätä kommentti