Koulujen musiikinopettajat ry. luopui kesällä 2016 toimitiloistaan Lauttasaaressa. Vuosien varrella kertynyt materiaali lajiteltiin mm. Arkistolaitokselle. Toimistolta löytyi myös todella arvokkaita aarteita, joita haluamme pieninä nostoina tarjoilla jäsenistölle. Aloittakaamme näin syyspäivien alla vaikkapa leikekirjasta:
Musiikkipedagogiset kurssit Viipurissa16.VI. – 5.VII. 1930. Kertomus ja tilit. Laatinut A.K. Taipale. Kurssin johtaja.
Kursseille ilmoittautuneita osanottajia 540
Kursseille saapui osanottajia 459
Näistä karjalaisia opettajia 59 %
Luentoja ja harjoitustunteja yht. 218
Tilasto:
Yläkansakoulunopettajia 276
Alakansakoulun opettajia 59
Oppikoulujen opettajia 26
Kanttereita 19
Muita osanottajia 79
Kurssien opettajat ja oppiaineet:
Lehtori Vilho Siukonen: Koulun laulunopetuksen menetelmä, Opetusopilliset perusteet, Käytännöllinen sovellutus koululuokilla
Professori Heikki Klemetti: Luonnollisen äänenkäytön fysiologia
Rouva Ebba Jakobson-Lilius: Puhetekniikka ja kaunoluku
Maisteri Arvi Karvonen: Musiikin estetiikka. Musiikin teoria (muotoanalyysi)
Säveltäjä Bengt Carson: Sävellysten muotoanalyysi. Kuoropedagogika.
Säveltäjä Väinö Haapalainen: Orkesteri- ja torvisoittokunta. Soittokuntain kokoonpano ja harjoitus
Lehtori A. E. Taipale: Kotimaisen koululaulun historia.
Otteita kertomuksesta:
”Luennoilla kävivät kurssilaiset moitteettoman ahkerasti ja työskentelivät kursseilla, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, yleensä loppuun asti. Tämän järjestyksen aikaan saanti vaati tarkkaa valvontaa ja johdonmukaista keskeyttämisen kiellon noudattamista.”
”Yhteisiä laulupedagogisia keskustelutilaisuuksia pidettiin kuudet.— Erityisellä mielenkiinnolla keskusteltiin P.J. Hannikaisen Karjalaisten laulun tekstissä olevasta sanasta ’kurja’ Kurssien osaanottajien valtava enemmistö, karjalaisia opettajia vaati, äänestyksen suoritettua, että kurja-sana on vaihdettava joko sanaan ’kallis’ tai ’kaunis’. Asia lähetettiin alullepantuna erinäisiin Karjalan sivistysseuroihin ja maakuntakokouksiin edelleen keskusteltavaksi ja harkittavaksi.”
Kurssilaisten jokapäiväiset olot:
”Majoitus. 114 vuodetta oli ilman ahdinkoa sijoitettu Keskuskansakoulun tilaviin ja hauskoihin luokkahuoneisiin. Naisten käytettävänä oli päärakennuksen koko yläkerta ja miehet asuivat toisen rakennuksen keskikerroksessa. Vuodepatjat saatiin Armeijan Yleisesikunnan suostumuksella.Viipurin joukko-osastoilta. Majoituksesta maksettiin 2 markkaa vuorokaudelta ja siihen kuului kurssimerkki sekä huoneitten päivittäinen puhdistus.”
”Ravintola ja ruokailu. Kurssien oma ravintola kokousrakennuksen alakerrassa oli mallikelpoinen ja hinnoiltaan hyvin halpa. Sieltä saatiin aamusta-aikaisesta iltamyöhään kahvit, voileivät, virvokkeet sekä aamiaispuuro. Muut ateriat ruokailtiin koulun lähellä sijaitsevissa automaateissa ja Martta-yhdistyksen ruokasaleissa. Näissä olivat hinnat kurssilaisille tuntuvasti alennetut.”
”Kuri kursseilla oli kaiken aikaa mallikelpoinen. Ei ollut tarvetta vähimmälläkään tavalla puuttua ylimääräisiin järjestyksenpitokeinoihin.”
”Kurssilaisten olo näytti olevan aina erittäin viihtyisää. Samassa rakennuksessa, Viipurin kauneimpien puistojen keskellä, päiväkaudet yhdessä ollen ja illanvietoissa sekä retkeilyllä lähemmin toisiinsa tutustuen kuluttivat kurssilaiset päivänsä kuin saman perheen keskuudessa. Järjestelyyn tuntuivat kaikki olevan hyvin tyytyväisiä.”
Jätä kommentti