Kouvolassa musiikinopettajana pitkään toiminut, nyt jo 15 vuotta eläkkeellä ollut Jouko Törmälä kirjoitti ja julkaisi omakustanteena Suomen musiikkiluokkien historia -kirjan tänä syksynä. Kirjanteko kesti yhteensä nelisen vuotta kaikkine vaiheineen. Idea kirjasta syntyi Joukolle jo vuosia sitten työuralla.
Koko prosessi lähti liikkeelle vuonna 2009, kun Törmälä tapasi asian tiimoilta yhdessä opettajahallituksen kanssa. Porukalla keskusteltiin ja ihmeteltiin sitä, että ei ole olemassa minkäänlaista koottua tietoa musiikkiluokista. Vain muutamalla paikkakunnalla oli tehty paikallisia historiikkeja.
-2010 haettiin Kulttuurirahastolta kirjantekoon apurahaa ja se saatiin. Kiertelin sitten yhteensä 53 musiikkiluokkapaikkakuntaa ympäri Suomen ja keräsin niistä materiaalia, haastattelin ja otin kuvia. Kaikki Suomessa toiminnassa olleet musiikkiluokat käydään kirjassa läpi, toteaa Törmälä.
Ensimmäiset musiikkiluokat perustettiin Suomessa 1960-luvun lopulla. Tiedonhaku ja -etsintä kirjaa varten oli paikoin haastavaa. Monet haastatelluista kirjoittivat vastauksia ja muisteluja opetusvuosistaan sähköpostitse, mutta ennen vanhaan kun ei ollut tietokoneita, niin suuri osa materiaaleista oli konkreettista, arkistoitua materiaalia, joka piti koota ja hakea paikan päältä.
Joillain paikkakunnilla oli joskus ollut musiikkiluokkatoimintaa, mutta se oli sittemmin lopetettu. Jotkut henkilöt olivat jääneet eläkkeelle ja tietoja sai kalastella eri keinoin. Ruotsinkielisten musiikkiluokkien tietoja oli vielä vaikeampi saada. Opettajien lisäksi joltain vanhoilta oppilailtakin Törmälä sai tietoja. Vastaanotto aiheen tiimoilta oli kuitenkin kauttaaltaan positiivinen.
– Moni opettaja ilahtui, että tällainen koonti tehdään. Minua kutsuttiin oikein yökyläänkin kun lähdin materiaaleja eri paikkakunnilta hakemaan ja haastatteluja tekemään. Päästiin muistelemaan vanhoja. Moni asia olisi muuten jäänytkin täysin unholaan, myhäilee Törmälä.
Yksi olennainen musiikkiluokkatoiminnan piirre nousi esiin haastattelu- ja arkistomateriaaleista. Törmälän mielestä opettajasta riippuu musiikkiluokilla pitkälti kaikki.
-Jos opettaja haluaa, on toiminnan mahdollisuuksissa vaikka mitä. Jos opettaja haluaa vetää vain tiettyä sektoria, sitten keskitytään siihen. Joillain paikkakunnilla oli myös niin, että joku paikallinen muusikko veti opettajan sijaan esimerkiksi soittokuntaa tai kuoroa.
Myös monipuolisuus tekemisessä ilmeni selvästi. On ollut orkesteria, kuoroa, musikaalitoimintaa, bändikerhoja. Mielestäni bänditoiminta ei esimerkiksi ole noussut mitenkään yli muiden, vaikka siitäkin aika ajoin ollaan oltu huolissaan. Aika tasapainoisesti kaikkea musiikkia musiikkiluokilla on tehty, Törmälä miettii.
Törmälän mielestä musiikinopetus on ajan saatossa muuttunut paljon, ja esimerkiksi ylä- ja alakoulujen väliseen kommunikaatioon kannattaisi panostaa. Yhteistyötä parantamalla musiikin opettaminen alakoulusta yläkouluun siirtyessä jatkuisi jouhevammin.
-Jos on sama musiikinopettaja kolmannesta yhdeksänteen luokkaan asti, niin silloin opettaja tietää missä oppilaiden kanssa mennään, mitä heiltä voi vaatia, mikä heidän motivaatiotasonsa on, jne. Kun taas mennään alakoulusta eteenpäin, niin yläkoulun opettaja ei välttämättä tiedä uudesta luokasta paljoakaan. Kannattaisi pitää hyvät palaverit ylä- ja alakoulujen välillä, ohjeistaa Törmälä.
Musiikinopetuksen tavoitteiden pitäisi Törmälän mielestä olla kunnianhimoisia ja korkealla.
-Toivon, että lapsia ja heidän lahjakkuuttaan vietäisiin eteenpäin ja jalostetaan heidän osaamistaan. Toimitaan myös lasten kiinnostusten mukaan. Jos lapset ovat kiinnostuneet bändisoitosta, niin sitten bändiluokkaa voidaan kouluun perustaa. Korkeatasoinen kuoro ja orkesteri pitäisi jokaisessa musiikkiluokkakoulussa ehdottomasti olla, Törmälä toteaa loppuun.
Heidi Horila
Jouko Törmälän kuva: Helena Törmälä
Porilaisen Primus-kuoron 30-vuotisjuhlakonsertin (2011) kuva: Kaisa Ausmaa
Jouko Törmälä: Suomen musiikkiluokkien historiaa. Musiikkiluokkatoimintaa 50 vuoden ajalta.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka ihmettelee jatkuvasti erilaisia arkielämän musiikillisia, kulttuurisia ja sosiaalisia yhteentörmäyksiä.
Jätä kommentti