Koulujen Musiikinopettajat ry kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu seuraavaa:
Ansiokkainta ehdotuksissa on pyrkimys muuttaa lukion painopistettä tietoähkyn sijaan valmiuksiin
ja taitoihin. Tiedon syvällisen ymmärtämisen ja kriittisyyden oppimista on syystä painotettu.
Työryhmän esittämät vaihtoehdot lukion uudeksi tuntijaoksi ovat kuitenkin ristiriitaisia lukion
tavoitteiden ja tehtävän kanssa. Esitetynlaiset voimakasta valinnaisuutta korostavat tuntijaot eivät
tue laajaa yleissivistystä, eivätkä aidosti tarjoa mahdollisuutta hankkia tarvittavia valmiuksia jatkoopintoihin,
erityisesti taidealan korkeakouluopintoihin.
Laaja yleissivistys perustuu kattavaan ymmärrykseen ja tietoon ilmiöistä ja elämän ulottuvuuksista.
Vaikka uuden tutkimustiedon määrä on alati kasvava ja kaiken omaksuminen sula mahdottomuus,
on vastuutonta asettaa lukiota aloittava nuori valitsemaan oppiaineita ja kursseja vasten parempaa
tietoa ja kokemusta esimerkiksi lukion musiikin opetuksesta tai oppiaineista, joita peruskoulussa ei
edes opeteta. Vankka ja laaja yleissivistys antaa paremmat edellytykset vastata jatkuvasti ja yhä
nopeammin muuttuvan maailman haasteisiin ja työelämän muutoksiin kuin kapea-alainen opintojen
keskittäminen jo lukiovaiheessa. Korkeakouluissa on tarkoitus syventyä omaan alaan syvemmin,
lukion erityinen rikkaus on sen monipuolisuus ja laaja-alainen asiantunteva opettajakunta.
Esitetyistä vaihtoehdoista malli C vastaa laajan yleistyksen tavoitteeseen parhaiten, mutta
korimalleille vaihtoehtoista tuntijakoesitystä on syytä vakavasti harkita.
Vaikka esitetyt tuntijakoehdotukset korostavat valinnaisuuden lisäämistä, on opiskelijan niissä
korimallista johtuen kohdistettava valintansa ohjatummin tiettyihin oppiaineisiin. Tämä heikentää
mahdollisuutta painottaa valinnoissa esim. lyhyitä kieliä ja taideaineita, joissa ohjattu
korivalintakiintiö on pieni. Kaikki korimallit heikentävät nykyiseen verrattuna opiskelijan täysin
vapaata valinnaisuutta, koska niissä valinnat on sidottu koreihin. Voimassaolevassa tuntijaossa
opiskelijan tulee opiskella pakollisena 47 (lyhyt matematiikka) tai 51 (pitkä matematiikka) kurssia,
vähintään 10 kurssia syventäviä kursseja ja vähintään 18-14 kurssia syventäviä tai soveltavia.
Opiskelijan vapaasti valittavia kursseja mistä tahansa oppiaineista on vähintään 28-24 kurssia.
Esitetyissä tuntijakovaihtoehdoissa opiskelijan koreista riippumaton valinnaisuus on ainoastaan
21-17 kurssia. Edellä kuvatun perusteella esitämme, että mikäli korimalliin päädytään, tulisi
opiskelijan opiskella taideaineiden korista vähintään neljä (4) kurssia.
Vaihtoehdoissa A ja B ei tarjota taideaineissa lainkaan perusteita vaan ainoastaan syventäviä
opintoja. Koska peruskoulussa kaikille yhteinen musiikinopetus päättyy 7. luokalla, on lukion
aloittavien opiskelijoiden musiikillinen osaaminen ja tausta erittäin kirjava. Siksi kaikille yhteinen
peruskurssi on perusteltu ennen syventymistä. Korkeakouluissakin opintojen rakenne noudattaa
ajatusta tiedon rakentumisesta jo opitun tiedon varaan ja tiedon soveltaminen edellyttää substanssia.
Lukiossa jäsennys peruskurssit, syventävät ja soveltavat kurssit olisi mielekkäämpi rakenne kuin
nyt esitetyissä malleissa A ja B, joissa monissa oppiaineissa on tarjolla vain syventäviä kursseja.
Eheyttävät taideaineiden kurssit on määritelty ja perusteltu epäselvästi. Niiden tavoitteet, sisältö ja
tarkoitus eivät selviä esityksestä. Koska suomalainen lukio perustuu aineenopettajapohjaiseen
asiantuntijuuteen, emme katso, että tuntijaossa tulisi ohjata integroiviin ratkaisuihin peruskurssien
osalta. Pedagoginen vapaus yhteistyöhön ja oppiainerajat ylittäviin kokonaisuuksiin tulisi säilyttää
lukioilla ja opettajilla. Lisäksi ennen integroivaa ja soveltavaa otetta tulisi hallita perusteet ko.
sisällöistä, minkä mahdollistaa hyvä asiantunteva opettaja ja toimivat peruskurssit. Eheyttävä
taideaineiden sisältö on pedagogisesti järkevämpää sisällyttää opintojen loppuun teemakursseihin,
koska kurssiresurssi (pak./syv.) on nykyisellään ja esitetyissäkin vaihtoehdoissa pieni.
Pedagogisesti ansiokkain uudistus tuntijakoesityksessä on opintojen loppuvaiheeseen sijoitetut
integroivat teemaopinnot. Niiden sisällöissä on turvattava monipuolinen oppiaineiden yhdistäminen
ml. taide- ja taitoaineet. Musiikin lukiodiplomi vaatii voimakasta uudistamista ja jalostamista: se
tulisi liittää osaksi uutta opetussuunnitelmatyötä ja ylioppilastutkinnon kehittämistä, jotta se
palvelisi paremmin lukion yleissivistävää tavoitetta. Ylioppilaskirjoitusten sähköistämisen
yhteydessä tulisi pohtia lukion musiikin opetuksen sisällön ja AV-materiaalin käytön mahdollisuutta
osana yleissivistäviä ylioppilaskokeita.
Koulujen Musiikinopettajat ry esittää huolensa erityisen koulutustehtävän saaneiden lukioiden mm.
musiikkilukioiden tulevaisuuden toimintaedellytyksistä. Kuten edellä on kuvattu, eivät esitetyt
tuntijaot todellisuudessa lisää mahdollisuutta painottaa valintoja esimerkiksi musiikkiin. Toimivaa
ja hyviä tuloksia tuottavaa rakennetta ei ole syytä lähteä purkamaan lyhytnäköisesti, koska sen
uudelleen rakentaminen on huomattavasti vaivalloisempaa.
Arviointiraporttien perusteella nykyinen tuntijako, opetussuunnitelman perusteet ja lukion antamat
valmiudet vastaavat melko hyvin asetettuihin vaatimuksiin ja antavat yhtenäisen sivistyspohjan
tulevaisuutta varten. Lisäksi henkilöstön kelpoisuus- (95,6%) ja päätoimisuusaste (n. 95%) on
korkea, mikä kertoo mm. opettajien ja muun kouluhenkilökunnan sitoutumisesta työhönsä.
Arvioinneissa esiin nostetut keskeiset ongelmat (tiedon kriittinen ja syvällinen ymmärtäminen,
vuorovaikutustaidot, oppimaanoppimistaidot) eivät ole ratkaistavissa esitetyillä tuntijaoilla, vaan
pedagoginen ja sisällöllinen uudistaminen edellyttää opettajakunnan laajan osallisuuden. Sen sijaan
esitetyt tuntijakoehdotukset vaarantavat sekä yhtenäisen pohjan että kelpoisten opettajien
pysyvyyden. Arvaamattomuus kurssien toteutumisessa heikentää pätevien musiikkikasvattajien eli
kelpoisten ja asiantuntevien aineenopettajien saatavuutta ja pysyvyyttä. Lukiosta ei saisi tulla
teknistä kurssikeskusta. Toimivan kouluyhteisön edellytyksenä on opettajien ja oppilaiden väliset
luontevat vuorovaikutussuhteet ja kohtaaminen, jota alati vaihtuvalla sivutoimisella
tuntiopettajakaartilla ei ole mahdollisuuksia rakentaa.
Lausunnon sisältö tiivistettynä:
1. Valmiuksia ja taitoja korostava linja on kiitettävä. Tässä taideaineiden luontainen
toiminnallisuus ja rooli hyvinvoinnin edistäjänä tulisi näkyä myös tuntijaossa vahvemmin.
2. Korimalleille vaihtoehtoista tuntijakoesitystä on vakavasti harkittava.
3. Mikäli korimalliin päädytään, esitämme, että taideaineiden korista tulisi valita
vähintään neljä (4) kurssia, koska koreihin sidottu valinnaisuus heikentää merkittävästi
taideaineiden opiskelumahdollisuuksia nykyiseen verrattuna.
4. Vaikka esitetyt tuntijakoehdotukset korostavat valinnaisuuden lisäämistä, opiskelijan
mahdollisuudet painottaa valinnoissa esim. lyhyitä kieliä ja taideaineita heikkenevät.
5. Lukion tulee jatkossakin tarjota valmiudet taidealan korkeakouluopintoihin. Tässä
erityistehtävän saaneiden lukioiden roolia ei voi väheksyä.
6. Erityistehtävän saaneiden lukioiden asema ja toimintaedellytykset on syytä selvittää ja
turvata niin sisällöllisesti kuin taloudellisesti.
7. Vankka ja laaja yleissivistys antaa paremmat edellytykset vastata muuttuvan maailman
haasteisiin ja työelämässä uran vaihtamiseen kuin kapea-alainen opintojen keskittäminen.
8. Arvaamattomuus kurssien toteutumisessa heikentää pätevien musiikkikasvattajien eli
kelpoisten ja asiantuntevien aineenopettajien saatavuutta ja pysyvyyttä.
Koulujen Musiikinopettajat ry
Jätä kommentti