Kesällä 2014 toteutettiin yhteistyössä UKK-instituutin, Sibelius-Akatemian ja Työterveyslaitoksen kanssa esitutkimus musiikkiliikuntavideon vaikutuksista äitien ja alle kouluikäisten lasten fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimuksen tavoitteena oli vähentää valveillaoloaikana makoiluun ja istumiseen käytettyä aikaa sekä äideillä että lapsilla ja korvata osa liikkumattomuudesta kevyellä aktiivisuudella.
Terveysliikuntasuositusten mukaan työikäisten aikuisten tulisi liikkua yhteensä vähintään 2 h 30 min viikossa reippaasti tai 1 h 15 min rasittavasti vähintään 10 minuutin jaksoissa sekä kehittää lihaskuntoa ja liikehallintaa ainakin kaksi kertaa viikossa. Liikemittarilla mitattuna suomalaisista aikuisista noin neljäsosa liikkuu kestävyysliikuntasuositusten mukaan1 ja kyselytutkimusten perusteella vain noin 10 % täyttää lisäksi suosituksen lihaskuntoharjoittelusta2. Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan suomalaiset aikuiset istuvat yli puolet valveillaoloajastaan1.
Varhaiskasvatuksen liikuntasuosituksissa alle kouluikäisille lapsille suositellaan joka päivä vähintään 2 h reipasta liikuntaa ympäristössä, jossa lapsi saa harjoitella motorisia taitoja monipuolisesti3. Ruutuajalle (esimerkiksi TV:n tai videon katselu) ei ole kansallisia suosituksia pienille lapsille ja alle kouluikäisten lasten todellisesta kokonaisaktiivisuudesta ja liikunnasta on vain vähän tutkittua tietoa. LATE-tutkimuksen4 mukaan 12 % kolmevuotiaista ja 6 % viisivuotiaista liikkuu vähemmän kuin suositellaan. Ruutuaika lisääntyy viikonloppuina verrattuna arkipäiviin, jolloin vanhempien raportoinnin mukaan 28 % viisivuotiaista pojista ja 21 % tytöistä vietti ruudun ääressä yli kaksi tuntia päivässä4.
Liikuttava sävel -tutkimuksesta saadaan objektiivisesti mitattua tietoa sekä äitien että lasten fyysisestä aktiivisuudesta. Tutkimuksen tavoitteena on vähentää äitien ja lasten liikkumattomuutta (paikallaanoloa) sekä lisätä kevyttä fyysistä aktiivisuutta. Tutkimuksen suunnitteluun ovat osallistuneet UKK-instituutista Pipsa Tuominen, Riitta Luoto (tutkimuksen johtaja), Pauliina Husu ja Jani Raitanen, Sibelius-Akatemiasta Soili Perkiö ja Eeva-Leena Pokela sekä Työterveyslaitokselta Minna Huotilainen ja Laura Sokka.
Mutaveijareita eli Sibelius-Akatemian musiikkikasvattajia lapsineen.
Esitutkimuksen äiti-lapsi-parit rekrytoitiin Pirkanmaan alueella toteutettavan NELLI (Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvoloissa) -5-vuotisseurantatutkimuksen yhden tutkimusalueen osallistujista. Tutkimukseen kutsuttiin 25 äiti-lapsi-paria, jotka jaettiin koe- ja vertailuryhmiin. Molemmat ryhmät käyttivät liikemittaria kaksi viikkoa, minkä lisäksi koeryhmä sai toiseksi viikoksi käyttöönsä Sibelius-Akatemian lastenmusiikkikurssilla Soili Perkiön ja Eeva-Leena Pokelan ohjauksessa toteutetut musiikkiliikuntavideot. Mutaveijarit ”asuvat lätäköissä, ojissa, rapakoissa, puroissa sekä meren ja järvien rannoilla. Niitä on vaikea löytää, mutta laulaen ja leikkien jokainen meistä, lapsi ja aikuinen, voi sukeltaa mutaveijareiden hulvattomaan maailmaan”5. Esitutkimuksessa käytettiin kahta erillistä videota, jotka molemmat kestivät noin 10 minuuttia. Videoiden laulut ja leikit on suunnattu alle kouluikäisille lapsille.
Liikemittarilla tehdyt mittaukset toteutuivat koeryhmässä 11 äidillä ja vertailuryhmässä 13 äidillä, yksi kutsutuista äiti-lapsi-pareista ei halunnut osallistua tutkimukseen. Ensimmäisellä viikolla äideillä toteutunut mittausaika oli keskimäärin 14 h 12 min päivässä ja toisella viikolla 14 h 3 min päivässä. Koeryhmässä makuulla tai istuen vietettiin ensimmäisellä viikolla 56 % mittausajasta ja toisella viikolla 53 %. Vertailuryhmässä vastaavat luvut ovat 52 % ja 53 % (KUVIO 1).
Koeryhmän äitien makuulla vietetty aika ja istuminen vähentyivät yhteensä 35 minuutilla ja seisominen lisääntyi 13 minuutilla päivässä. Myös kevyt ja kohtuutehoinen fyysinen aktiivisuus lisääntyivät yhteensä 8 minuuttia päivässä. Rasittava fyysinen aktiivisuus väheni noin puolitoista minuuttia päivää kohti. Vertailuryhmässä makaaminen lisääntyi neljällä minuutilla päivässä. Istuminen vähentyi kolme minuuttia ja seisominen lisääntyi lähes kuusi minuuttia päivässä. Vertailuryhmässä kevyt fyysinen aktiivisuus väheni 13 minuuttia päivässä, mutta kohtuutehoinen ja rasittava fyysinen aktiivisuus lisääntyivät yhteensä noin kaksi ja puoli minuuttia päivässä.
KUVIO 1. Paikallaanolon ja kevyen fyysisen aktiivisuuden keskimääräiset osuudet mittausajasta (%) äideillä koe- ja vertailuryhmässä.
Lapsista liikemittaria käytti kahden viikon aikana koeryhmässä 9 lasta ja vertailuryhmässä 11 lasta. Ensimmäisellä viikolla lapsilla toteutunut mittausaika oli keskimäärin 12 h 48 min päivässä ja toisella viikolla 12 h 35 min päivässä. Koeryhmän lapset viettivät ensimmäisellä viikolla 50 % mittausajasta makuulla tai istuen. Toisella viikolla koeryhmän lapset viettivät makuulla tai istuen 49 %. Vertailuryhmässä vastaavat luvut olivat 47 % ja 51 % (KUVIO 2).
Koeryhmässä lasten makoiluun, istumiseen ja seisomiseen käytetty aika vähenivät yhteensä keskimäärin 33 minuuttia. Myös kevyt ja kohtuukuormitteinen liikkuminen vähenivät mittauksissa noin minuutin päivää kohti. Rasittavan fyysisen aktiivisuuden määrä lisääntyi koeryhmässä keskimäärin kolme minuuttia päivässä. Lasten vertailuryhmässä maaten ja istuen vietetty aika lisääntyi 31 min päivässä ja seisomiseen käytetty aika väheni 4 minuuttia. Kaikenlainen fyysinen aktiivisuus väheni yhteensä keskimäärin 25 min päivää kohti.
KUVIO 2. Paikallaanolon ja kevyen fyysisen aktiivisuuden keskimääräiset osuudet mittausajasta (%) lapsilla koe- ja vertailuryhmässä.
Muutokset tutkittavien liikkumiskäyttäytymisessä ovat varsin pieniä, ja kaikkien koeryhmän kyselyn palauttaneiden äitien (n=8) mielestä sekä oma että lapsen liikkumismäärä pysyi ennallaan toisella viikolla, jolloin musiikkiliikuntavideot olivat käytössä. Oman raportointinsa mukaan äidit ja lapset katsoivat videon yhtä tai useampaa osaa 1–4 kertaa viikossa 7–20 min kerrallaan, yhteensä 20 minuutista tuntiin viikon aikana. Oman ilmoituksensa mukaan yksi äideistä istui videon käytön aikana tuolilla tai sohvalla, loput seisoivat, tekivät liikkeitä videon ohjeiden mukaan tai tekivät omia liikkeitä. Äitien ilmoituksen mukaan useimmat lapset tekivät liikkeitä videon ohjeiden mukaan. Lisäksi lapset istuivat lattialla, seisoivat ja tekivät omia liikkeitä.
Liikkumisen tehoa videon aikana piti ripeänä ja reippaana neljä äitiä ja verkkaisena ja rauhallisena kolme äitiä. Vastaajien mielestä liikkuminen videon ohjeiden mukaan vaati ennen kaikkea tasapainoa ja liikehallintaa (kuusi vastausta) sekä lihaskuntoa (yksi vastaus). Lasten osalta liikkumisen arvioitiin vaativan tasapainoa ja liikehallintaa (viisi vastausta), kestävyyttä (kaksi vastausta) ja lihaskuntoa (yksi vastaus). Koeryhmän äideistä viisi arvioi musiikkiliikuntavideon mukana liikkumisen olevan helppoa ja kannustavaa. Kaksi äideistä koki liikkumisen haasteelliseksi, mutta mahdolliseksi. Haasteina koettiin nopeasti vaihtuvat liikkeet ja toisenlaiset kiinnostuksen kohteet.
Musiikin liikkumista motivoivaa vaikutusta äidit arvioivat Brunelin Music Rating Inventory -kyselyllä (BMRI). Kyselyn avulla kartoitettiin niitä musiikin elementtejä (rytmi, tyyli, melodia, tempo, soundi ja beat), jotka parhaiten lisäävät liikkumismotivaatiota6,7. Tutkittavat antoivat pisteet yhdestä (1=täysin eri mieltä) seitsemään (7=täysin samaa mieltä) kuuteen väittämään sen mukaan, kuinka motivoivaksi ominaisuus koettiin. Kukin kappale sai pisteet 6–42. BMRI:ssa pistemäärä <24 tarkoittaa, ettei kappale motivoi liikkumaan, 24–35 tarkoittaa kohtalaista motivoivaa vaikutusta ja >36 tarkoittaa voimakkaasti liikkumiseen motivoivaa vaikutusta6.
Kappaleista ”Mutaveijarit” (BMRI 30 pistettä) ja ”Kuravelli” (BMRI 28 pistettä) motivoivat osallistujia liikkumaan enemmän kuin ”Karibialainen kalalaulu” (BMRI 22 pistettä), joskin yksilölliset poikkeamat musiikin motivaatiovaikutuksissa olivat suuria. Mutaveijareissa ja Karibialaisessa kalalaulussa musiikin rytmiä pidettiin eniten motivoivana ominaisuutena, Kuravellissä tempo nousi eniten motivoivaksi elementiksi rytmin edelle. Kappaleiden vähiten liikkumista motivoivana elementtinä pidettiin soundia ja melodiaa. Ulkomusiikillisista tekijöistä eniten motivoivana tekijänä äidit pitivät lapsen kanssa yhdessä tekemistä.
Esitutkimukseen osallistuneet äidit ja lapset kommentoivat videoita muun muassa näin: ”Nopeatempoinen ja reipas musiikki motivoi paremmin liikkumaan. ”, ”Liikkeitä on mukava tehdä musiikin rytmissä. ”, ”Lapsi kysyi testiviikon jälkeen, että voidaanko me vielä katsoa Mutaveijari-videoita.”
Musiikilla on paikallaanoloa vähentävä vaikutus, vaikkakin esitutkimuksessa erot olivat vähäiset pienen ryhmäkoon vuoksi. Laajempi tutkimus alkoi marraskuussa 2014 NELLI-5-vuotisseurantatutkimuksen yhteydessä. Kaikki Liikuttava sävel -tutkimuksen osallistujat saavat Mutaveijareiden videot nähdäkseen, vertailuryhmä vasta tutkimusmittausten jälkeen.
Lähteet
1) Husu P, Suni J, Vähä-Ypyä H, Sievänen H, Tokola K, Valkeinen H, Mäki-Opas T, Vasankari T. Suomalaisten aikuisten kiihtyvyysmittarilla mitattu fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuus. Suomen Lääkärilehti 2014:69;1860-1866.
2) Husu P, Paronen O, Suni J, Vasankari T. 2011. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010. Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15.
3) Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Helsinki 2005. 44 s. (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita; 2005:17)
4) Lasten terveys. LATE-tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Raportti 2/2010.
5) Lainaus Mutaveijarit -lastenmusiikkiyhtyeen kotisivuilta: www.mutaveijarit.fi
6) Karageorghis CI, Priest D-L, Terry PC, Chatzisarantis NLD, Lane AM. Redesign and initial validation of an instrument to assess the motivational qualities of music in exercise: The Brunel Music Rating Inventory-2. Journal of Sports Sciences 2006;24:899-909.
7) Karageorghis CI. The scientific application of music in sport and exercise. In: Sport and Exercise Psychology. Ed: Lane A. London: Hodder Education. 2008;109-138.
Kuvat: UKK-instituutti ja Ville Huuri (ent. Kukkonen)
Liikuttava sävel -tutkimus on osa NELLI (Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvoloissa) -5-vuotisseurantatutkimusta. Tietoa NELLI-tutkimuksesta löytyy facebookista https://fi-fi.facebook.com/nellitutkimus ja UKK-instituutin sivuilta.
Pipsa Tuominen
Kirjoittaja on musiikinopettaja, joka alaa vaihdettuaan tekee väitöskirjaa liikuntalääketieteestä.
Jätä kommentti