Learning The Rockway

image1

Musiikin opetukseen tulee teknologiaa ovista ja ikkunoista

 

Oppimisympäristö rakentuu useista fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä, ja sen kehittämistä ohjaa yksilön tai ryhmän oppimista ympäröivä todellisuus ja teknologian kehitys. Esimerkiksi keskiajalla Gutenbergin kehittämän kirjapainomenetelmän merkitykset tunnustetaan myös oppimisen ja opetuksen tukena. Kynttilänvalossa munkit käsin kopioimassa kirjoja sulkamustekynällä vai kirjapainokone, joka tekee tasaista jälkeä ja nopeammin?

 

Seuraava tarina ei ole verrattavissa kirjapainomenetelmän kehittämiseen, mutta se referoi kolmen vuoden mittaisen oppimisympäristön kehittämishankkeen tuloksia ja tunnelmia. Hankkeen pohjalla on TEKESin rahoittama Suomen Verkko-opisto –projekti (SVO), jossa eri oppilaitokset pilotoivat eri yritysten ideoita: esimerkiksi Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen bändisoiton opettajat pilotoivat Rockway –yrityksen verkko-opetusmateriaalia bändisoiton kursseilla. TEKES:in oppimisratkaisut –ohjelma kuvataan näin: ”Kumppanuusohjelmassa yhdistetään yritysten oppimisen ratkaisut, oppiminen kouluissa ja oppilaitoksissa sekä tutkimus, ja näistä kasvatetaan kansainvälistä liiketoimintaa.”

 

Rockway.fi –palvelun (suora lainaus yrityksen www-sivuilta: ”Helpoin tapa oppia soittamaan musiikkia netissä”) perustajat ja kehittäjät ovat lisäksi myös opettajia. Haastattelin toimitusjohtajaa Niklas Lindholmia ja Rockwaykoulut.fi –sivuston kehittäjää Aleksi Ojalaa. Niklas on muusikkotaustaltaan rumpali ja opettanut lisäksi mm. musiikkiteknologiaa, Aleksi on Oulun yliopistosta valmistunut musiikkikasvattaja, joka toimii parhaillaan musiikin lehtorina Espoossa.

 

Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen aineryhmästä hankkeessa olivat mukana kandivaiheen bändikurssien opettajat, lisäkseni kuusi tuntiopettajaa. Hankkeen myötä on tehty säännöllisesti palautekyselyitä opiskelijoille sekä keskustelu kollegiaalisesti kehittämisestä. Tätä artikkelia varten haastattelin basson soitonopettajaa Arja Pajua ja perkussiosoitinten opettajaa Petri Rantalaa. Lisäksi Sibelius-Akatemian kehittämiskeskuksen päällikkö Matti Jordman ja musiikkikasvatuksen professori Lauri Väkevä ovat koordinaatiotyöryhmässä mukana.

 

Tyhjältä pöydältä – ei tiedetty vielä, mitä ei tiedetty

 

Kaksi toimijaa, musiikkikorkeakoulu ja soitonopiskelun verkkopalveluyritys, ovat nopeasti ajateltuna kaukana toisistaan. Ainakin itselläni oli projektiin lähtiessäni tämä ajatus tai kokemus. Vastaavasti moni kollegoistani mietti hankkeen tarkoitusperiä epäilevästi ”leikkaako tämä meiltä tuntiopettajilta opetustunteja?”. Toisaalta samaa musiikkia opiskellaan Rockway.fi –palvelun kautta kuin musiikkikasvatuksen bändiopinnoissa – tämä paljastaa ehkä pienen poteroitumisen.

 

Koulutusohjelmassamme on ollut yli 15 vuotta kyseiset bändiopinnot (14 op) ja sisältö on pysynyt suhteellisen samana. Melko samanlaisena on pysynyt myös opiskelija-aines ja sen heterogeenisyys bändisoiton näkökulmasta; musiikkikasvatuksen opiskelija saattaa olla taustaltaan yhtä hyvin 1) klassinen oboisti tai 2) Kaustisen kansanmusiikkilukiosta juuri valmistunut kanteleen soittaja tai 3) ”pop/jazz -tutkinto jo taskussa” kitaristi. Tästä huolimatta opiskelijat laitetaan usein sekaisin pienryhmiin bändikursseilla ja –tunneilla. Tasoryhmiin jaotteluakin päästään tekemään, mutta ei aina. Kurssien opettajissa ei ole tapahtunut vaihtuvuutta, allekirjoittanut on uusin tulokas viisi vuotta sitten.

 

Musiikkikasvatuksen bändiopintojen tavoitteena on, että opiskelija tuntee kouluissa käytettävien bändisoittimien (sähköbasso ja –kitara, rummut ja perkussiot) perustekniikat ja –funktion osana bändiä ja afroamerikkalaista musiikkia sekä saa valmiudet näiden soittimien pedagogiseen soveltamiseen. Ensimmäisenä intressinä meillä opettajina tulee olla, minkälainen oppimisympäristö on opiskelijoiden kannalta paras tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Toiseksi, keskiössä tulee olla aina opiskelijoiden pääaineen (musiikkikasvatus) tukeminen – opiskelijat eivät opiskele esimerkiksi bändisoiton kursseilla vain bändisoittoa, vaan pääainettaan musiikkikasvatusta.

 

Rockwayn intressit olivat oman palvelunsa kehittäminen kuunnellen musiikkikorkeakoulua, joka kouluttaa musiikkikasvattajia kentälle. Rockway.fi –sivustolle yritys on vuodesta 2007 tuottanut yli neljä tuhatta opetusvideota eri aihealueista – miten niitä voidaan hyödyntää musiikkikasvatuksen bändisoiton opiskelussa Sibelius-Akatemiassa ja samalla tehdä ylipäänsä tutummaksi verkko-opetus ja –oppimisympäristöjä.

 

Nyt jälkeen päin totesimme Niklaksen ja Aleksin kanssa, että alkutilanteessa emme vielä tienneet, mitä emme tienneet. Alussa oli molemmilla partnereilla jo vuosia toimineet kuviot ja tarvittiin aikaa, että eri hankkeen toimijoille alkoi hahmottua joku suunta – tai tie ja sen kivet ja kuopat.

_D3_0415_hires 1

 

Tien varrelta löydettiin ja käännettiinkin kiviä

 

Pikataival numero 1, oli valita olemassa oleva videomateriaali suhteessa kurssien sisältöihin. Ensimmäisen vuoden bändikurssin instrumenttijaksolle, jokaiselle instrumentille etsittiin opettajien kanssa sopivat videot. Lisäksi perkussioiden osalta Petri Rantala kävi kuvaamassa opetusvideoita sambasoittimista. Arja Paju on tehnyt Rockwaylle materiaali jo aikaisemmin. Arjan ja Petrin mukaan videoiden kuvaaminen on hyvin haastava laji: tiivistäminen, vuorovaikutuksen puuttuminen kuvaustilanteessa, ”heti selkeää, ymmärrettävää ja timanttia jälkeä”.

 

Pienryhmäopetusta tukevia video-oppitunteja oli yhteensä 116 (sähköbasso 36, -kitara 21, rummut 23 ja perkussiot 36). Sambavideoiden pohjalle äänitimme taustanauhat, joita käytettiin myös myöhemmin itsenäisen opiskelun materiaalina – taustanauhat ja uudistettu nuottimateriaali jaettiin sähköisesti opiskelijoille. 2. vuoden bändikurssilla on vain bändisoittoa ryhmäopetuksena ilman instrumenttikohtaista opetusta – Rockwayn videomateriaalit toimivat toisaalta valmistavina tehtävinä, toisaalta opettajana ohjeistin opiskelijoita etsimään tai etsimme yhdessä kyseiseen aiheeseen sopivia videoita.

 

Kun materiaali oli valittu ja rajattu, piti enää saada käyttäjät (opiskelijat ja opettajat) mukaan. Tätä on harjoiteltu viimeiset kolmisen vuotta. Opettajissa ei ole tapahtunut vaihtuvuutta, mutta asenteissa ja käytänteissä sen sijaan on. Myös Rockwayn kannalta teknologia on ottanut matkan varrella merkittäviä askeleita eteenpäin. Rockway.fi –palvelu on kehittynyt, mutta toisaalta esimerkiksi mobiiliteknologia näkyy opiskelun arjessa opiskelijoiden keskuudessa yleistyvällä laitekannalla – yhä useammalla opiskelijalla on joku päätelaite ja tätä on tukenut aineryhmän toinen projekti MobiSiba, jossa musiikkikasvatuksen opiskelijat saavat kandivaiheen opintoihin iPadit.

 

Haasteita ja kehitysideat

 

Syksyn 2014 opiskelijakyselyiden mukaan vastanneista (21/32 opiskelijaa, 1.vuoden bändikurssi) 62 % oli käyttänyt instrumenttijaksojen aikana Rockway-videoita ja heistä 70 % vastasi ”Minulle oli hyötyä Rockway-materiaalista”. Luvut ovat lupaavia, toisaalta herää kysymyksiä, miksi viimeinen kolmannes ei ole käyttänyt tai vain 70% käyttäneistä ei ole löytänyt tästä itselleen hyödyllistä oppimisen työkalua. Arjan ja Petrin kanssa pohdimme, tarvitseeko edes pyrkiä sadan prosentin kattavuuteen? Tai mikä olisi vähimmäistavoite verkkoavusteiselle opetukselle – tietoisuus, että toiselle tästä voi olla hyötyä? Lähiopettaminen koetaan sikäli vahvaksi, että opettajana täytyy melkein muistuttamalla muistuttaa itseään kysymään, ovatko opiskelijat katsoneet annettuja valmistavia tehtäviä tai oliko poissaolon takia hyötyä videoista.

 

Olimme kaikki kuitenkin yhtä mieltä siitä, että tämä on mahdollisuus: 1) opettajalle ottaa paremmin huomioon erilaiset oppijat ja tukea itsenäiseen oppimiseen sekä 2) opiskelijalle oppimisympäristöä laajentava kokonaisuus, joka tukee ryhmäopetusta. Lukuvuoden kestävän kurssin ja elinikäisen oppimisen (!) näkökulmasta videot koetaan hyödyllisinä. Kevään bändijaksolla opiskelijat voivat halutessaan kerrata osaamistaan videoiden kautta. Aika näyttää, kuinka moni kokee aikanaan kentällä hyödylliseksi videomateriaalien käytön.

 

Opettajien palautteesta nousee keskeisimpänä tienviittana selkeät tavoitteet, joiden takana opettajat seisovat yhteisessä rintamassa. Silti opettajat pitävät yhtä merkittävänä, että kurssin vähäisistä opetusresursseista ei voi napata yhtään esimerkiksi perehdyttämiselle.

 

Selkeitä tavoitteet opettajien kesken:

  • videot ovat VAIN mahdollisuus: tehdään opiskelijoille selväksi, mitä heiltä odotetaan verkkoavusteisuuden osalta
  • käänteinen opetus: työkalu oppimisympäristön laajentamiseen
  • eriyttävä opetus: työkalu heterogeenisyyden huomioimiseen
  • opiskelijat tutustuvat verkko-opetuksen didaktiikkaan
  • ei ”härpäkkeitä” ryhmäopetustunnille teknisen riskin (toimimattomuuden) takia

 

Rockwayn puolelta samat asiat nähdään tärkeinä – jos opettaja ei ole innostunut tai kiinnostunut, opiskelijoitakaan on mahdotonta saada mukaan. Toisaalta palvelun tulee olla teknisesti helposti lähestyttävissä ja toimintavarma. Kuluva lukuvuosi aloitettiin niin, että Aleksi Ojala kävi luomassa toimivat tunnukset ja esittelemässä Rockway-palvelua.

 

image2 1

Onnistumiset, tulokset ja yhteistyömalli

 

 

Palautteissa ja käytäväpuheissa opiskelijat ovat kertoneet hankkeen omakohtaisista merkityksistä ja onnistumisen elämyksistä. Käänteisen opetuksen näkökulmasta on monia hyviä kokemuksia; yksittäisen opiskelijan suusta, mutta myös koko ryhmän kokemuksena silloin, kun jokainen ryhmästä oli valmistautunut etukäteen tuntia varten. Eriyttävän opetuksen ääriesimerkkinä on se, kun opiskelijat ovat kertoneet etsineensä oppimateriaalia kurssimateriaalin ulkopuolelta muuhun opiskeluun. Muutama opiskelija on omaksunut verkkoavusteisuuden työkalupakkiinsa, kun ovat vuorollaan olleet vastuussa yhden biisin opettamisesta muulle bändille: he ovat kuvanneet ja jakaneet opetusvideoita. Ensimmäisen vuoden bändikurssilla ryhmät ovat kuvanneet itsenäisiä treenikertoja ja lähettäneet esimerkiksi videon Mozartin sinfoniateemasta kuubalaisena son-versiona.

 

Olen ylpeä myös kokeneista opettajista, jotka ovat avoimia punnitsemaan uusia innovaatioita rakentavassa hengessä. Hanke myös selkeytti bändiopintojemme tavoitteita ja päivitimme opetusmateriaalia esimerkiksi taustanauhojen osalta. Koulutusohjelmamme sisältä syntyi tämän kolmen vuoden aikana toinenkin Rockway-pilotti liittyen ruotsinkieliseen musiikin opetukseen alakoulussa.

 

Pilotin myötä verkkoavusteisuudesta on tullut ehkä lähtemätön osa koulutusohjelmamme bändiopetusta ja sen pedagogiikkaa arvioidaan ja kehitetään jatkossakin. Yrityksen ja yliopiston yhteistyömallin näkökulmasta Rockway ja Sibelius-Akatemia ovat kehittämässä seuraavaa hanketta, jonka ympärille on muodostumassa yhteistyöverkostoa myös muista suomalaisista musiikkikasvatusteknologian yrityksistä. Tämä hanke ei tavoitteiltaan jää Suomen rajojen sisäpuolelle, vaan löytää kansainvälisen yleisön ja kohderyhmän.

 

Lopuksi, terveiset Exeteristä, Reseach in Music Education –konferenssista. Esittelimme musiikkikasvatusteknologiaa pohjoismaisessa musiikinopettajakoulutuksessa. Learning the Rockway –hanke kahden muun projektiesitelmän kanssa sai hyvän vastaanoton kiperien kysymysten saattelemana. Emme ole yksin tiellä, joka voi tuntua joskus pitkältä ja kiviseltä – silti matka on tärkein, ei päämäärä.

 

Sakari Antila, musiikkikasvatuksen lehtori

Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto

 

Linkit

www.uniarts.fi/siba/musiikkikasvatus

Rockwaykoulut.fi

www.suomenverkko-opisto.fi/hankepartnereiden-tuotteet/

 

Kuvat: Niklas Lindholm ja Petri Rantala

 

 

Kategoriassa Artikkelit

Jätä kommentti