KMO:n perinteiset kevätpäivät järjestettiin tänä vuonna yhteistyössä Yleisradion kanssa. Päivä Pasilassa alkoi leppoisasti kahvikupin äärellä ja iloinen puheensorina täytti nopeasti aulakahvilan, kun eri puolilta Suomea saapuneet musiikinopettajat vaihtoivat kuulumisia.
Aamupäivän vietimme auditoriossa tutustuen musiikinopetuksen kannalta kiinnostaviin sisältöihin. Toimittaja Pekka Laine esitteli Yle Teeman uutta 10-osaista dokumenttisarjaa Klassinen Suomi, jonka hän on käsikirjoittanut ja toimittanut yhdessä Kare Eskolan ja Anu Holttisen kanssa. Ensimmäinen jakso ilmestyi maaliskuun alussa televisiossa, radiossa ja verkossa. Sarja avaa uudella tavalla ovia klassisen musiikin maailmaan ja esittelee niin kuuluisia maailmantähtiä kuin ruohonjuuritason vaikuttajiakin. Yksi jakso on omistettu toki Sibeliukselle ja toinen kuuluisille suomalaisille kapellimestareille, mutta kiinnostavaksi sarjan tekee se, että siinä kurkistetaan myös sinfoniaorkestereiden rivisoittajien maailmaan ja tutkiskellaan klassisen musiikin ja populaarimusiikin rajapintaa. Sarjassa ovat mukana mm. Pekka Kuusisto, Iiro Rantala ja Jukka Linkola, jotka kertovat mitä itse ajattelevat raja-aidoista ja miten oma muusikkous on kehittynyt liikuttaessa eri musiikinlajien välillä. Pekka Laine korosti sitä, että Klassinen Suomi on ollut nimenomaan matka tekijöiden omaan musiikkisuhteeseen ja myös omiin ennakkoluuloihin. Tekijät ovat käyneet läpi suuren määrän arkistoaineistoa, onnistuneet kaivamaan löytöjä myös kotien kätköistä, ja tehneet näiden pohjalta omat valintansa näkökulmiin. Sarjan ei ole tarkoitus olla kaiken kattava tai johdonmukaisesti etenevä, vaan se nostaa esiin kiinnostavia aiheita. Tärkeintä on musisoinnin ilo ja jaetun elämyksen voima, oli kysymys musiikin huippuosaajista tai soittajan tietään vasta aloittelevista, opettajista, oppilaista tai intohimoisista musiikinkuuntelijoista. Klassinen Suomi on katsottavissa Yle Areenassa ja verkkosisällöt löytävät osoitteesta yle.fi/klassinensuomi.
Ylen oppimissisältöjen tuottaja Jaana Sormunen esitteli toista kiinnostavaa ja ajankohtaista kokonaisuutta. Musiikinopettajat ovat jo pitkään pyytäneet Yleltä materiaalia, joka olisi pysyvämmin verkossa tarjolla. Sibeliuksen juhlavuoden siivellä sellainen syntyi ja osoitteesta yle.fi/orkesterikone löytyy nyt verkkosivusto, joka tutustuttaa orkesterisoittimiin ja musiikin perusteisiin. Musiikiksi haluttiin valita tuttu Sibeliuksen Finlandia. Sivustolla RSO:n muusikot esittelevät soittimensa ja Finlandia on mahdollista kuulla niin, että eri soitinryhmät saa kuulumaan korostetusti. 15 ääniraitaa ja kaksi videoraitaa eivät takaa parasta mahdollista laatua, mutta orkesterikoneesta haluttiin tehdä sellainen, että se pyörisi hitaammillakin yhteyksillä ja olisi näin helposti käytettävissä kouluissa eri puolilla Suomea. Samankaltaista materiaalia on ollut tarjolla ennenkin, mutta nyt ensimmäistä kertaa suomenkielellä. Lisäksi sivustolta löytyy tietopaketti musiikinteoriasta ja kiinnostavia katsauksia musiikinhistoriaan. Sibeliuksen juhlavuoden kunniaksi mukana on myös tarina Jannen matkasta Hämeenlinnasta maailmalle.
Ruokailun jälkeen suuntasimme populaarimusiikkiin ja –kulttuuriin keskittyneen YleX-radiokanavan toimitukseen, jossa radiotuottajana toimiva Toni Laaksonen kertoi meille toimituksen arjesta ja esitteli YleX:n ohjelmia. Hän vastaili myös musiikinopettajien kysymyksiin, jotka rönsyilivät soittolistalle päätyvien kappaleiden valinnasta koululaisryhmien tutustumiskäynteihin. Pääsimme myös seuraamaan suoran radiolähetyksen tekoa.
KMO:n hallituksen jäsen Hanna Akkanen fiilistelee YleX:n toimituksessa (vas). Arto Nyberg -ohjelman nojatuolit keräsivät kiinnostusta (oik).
YleX:ltä jatkoimme opastetulle tutustumiskierrokselle Ylen tiloihin. Tuotantokoordinaattori Heidi Kokki vei meidät kurkistamaan Ylen arkistoon, studioihin, erilaisiin työskentelytiloihin sekä värikkäisiin puku- ja tarvikevarastoihin. Itse kukin päätyi valokuviin poseeraamaan kierrokselta löytyneiden Pasilan Rauno Repomiehen tai Kyösti Pöystin pahvihahmojen kanssa. Myös Arto Nyberg -ohjelman kuuluisilla nojatuoleilla riitti istujia.
Vierailu Ylen arkistossa oli kiinnostava, sillä viikonloppuna oli paikalla sattumalta arkistopäällikkö Kati Vänttinen. Hän kertoi, että arkistomateriaali käsittää laajasti levyjä, filmejä, kuvia, ääninauhoja, kirjaston ja RSO:n nuotiston. Pääsimme kävelemään äänitevaraston läpi, jossa todella oli vuosikymmenten aarteet siististi hyllyille aseteltuna ja hyllyjä oli paljon. Ylen aineistoa digitoidaan vähitellen ja Yle Areenaan tulee paljon pysyvää materiaalia. Ylen Elävä arkisto on tärkeä väylä sille, että vanhojen tallenteiden parhaat palat olisivat kaikkien saavutettavissa. Juhlavuotta vietetään pian Ylelläkin, sillä Yleisradio täyttää tänä vuonna syyskuussa 90 vuotta. Televisiotoiminta aloitti vuonna 1958.
Päivä päättyi työpajaan, jossa Ismo Kiesiläinen perehdytti meitä mukaansa tempaavasti kamerakynän pedagogiikkaan. Ideana on käyttää koulussa kameraa yksinkertaisena oppimisen välineenä kuten kynää. Kuvaaminen onkin Kiesiläisen mukaan pohjimmiltaan sitä, että otetaan kamera ja näytetään sillä asioita. Koulutyössä ja oppimisen tukena kamerakynän käyttö voi tarkoittaa esimerkiksi lähiympäristön tutkimista ja sen kuvaamista. Lopputuloksen ei tarvitse olla spektaakkeli, vaan videot voidaan kuvata, katsoa ja tuhota tunnin aikana. Me musiikinopettajat saimme tehtäväksemme kuvata kännykkäkameroillamme näkymättömän soittimen soittamista tietyssä tunnetilassa. Videopätkiä esiteltiin kännyköiden näytöiltä toisille ilman ääntä ja katsojat yrittivät selvittää mikä tunnetila videosta välittyi ja mikä oli soitettava instrumentti. On helppo uskoa, että kamerakynä on koulumaailmassa motivoiva ja monipuolinen oppimisen väline. Työpajassamme keskustelu kävi vilkkaana ja ilmaan heitettiinkin useita kokeilemisen arvoisia ideoita sen käytöstä musiikinopetuksen välineenä.
STINA MYLLYS & LAURA RONIMUS
Kuvat: Jouni Haapakoski
Jätä kommentti