Ilmastonmuutos vaikuttaa hyvin merkittävällä tavalla ihmisten toimintaan ja luonnonympäristöihin nyt ja etenkin tulevaisuudessa. Kaikilla koulussa opetettavilla oppiaineilla on annettavaa ilmastokasvatuksessa, mutta mitä ilmastokasvatus on ja mitä erityistä annettavaa musiikinopettajalla voisi sille olla?
Mitä on ilmastokasvatus?
Ilmastokasvatus on ympäristökasvatuksen osa-alue, jonka tärkeimpiä tavoitteita ovat kestävän tulevaisuuden rakentaminen, osallistumisen vahvistaminen sekä vaikuttamisen taitojen harjoittelu niin yhteiskunnallisella kuin arjen ja omien valintojenkin tasolla. Ilmastonmuutos-ilmiön syvällisen ymmärtämisen lisäksi keskeistä on käyttäytymisen ja toiminnan muutokset, eli toimet ilmastonmuutokseen vaikuttamiseksi.
Opetussuunnitelmat velvoittavat nyt ensimmäistä kertaa opettajat käsittelemään aihetta koulussa. Erityisesti sen opettaminen on maantieteen ja biologian opettajien vastuulla, mutta OPSien yhteisen arvopohjan mukaisesti koko kouluyhteisön tulee kasvattaa oppilaista ilmastonmuutoksen vakavuuden ymmärtäviä kansalaisia, jotka osaavat toimia sen hidastamiseksi. Kaikilla on tässä annettavaa: kemiassa opetellaan kaasujen rakenteita, äidinkielen ja kuvataiteen tunneilla mietitään vaikuttavia ilmastoviestinnän keinoja, kotitaloudessa kokataan kasvisaterioita ja uskonnossa pohditaan eettisiä kysymyksiä.
Open ilmasto-opas opettajien tukena
Koulun ilmastokasvatukseen on jo olemassa monenlaista apua. Oppikirjojen ohella laajaa taustatukea tarjoaa nyt myös Open ilmasto-opas. Se on aineenopettajille tehty avoin ja ilmainen nettisivu, joka kuvaa ilmastonmuutos-ilmiön jokaisen koulussa opetettavan oppiaineen näkökulmasta erikseen. Lisäksi opas tarjoaa tehtäväideoita, vinkkejä monialaiseen oppimiseen ja yleistietoa ilmastonmuutoksesta ja ilmastokasvatuksesta.
Monet opettajat kokevat yhä, ettei ilmastonmuutos aiheena liity heidän opettamansa aiheen asioihin ja Open ilmasto-oppaassa tämä käsitys pyritään kumoamaan. Oppaasta löytyy jokaisen aineen opettajalle selkeä esitys siitä, miten juuri hän voi käsitellä aihetta opetuksessaan. Materiaali antaa hyvät lähtökohdat myös aiheen monialaiseen käsittelyyn; kun aineenopettaja ymmärtää paremmin oman roolinsa aiheen käsittelyssä, helpottuu yhteistyö myös muiden aineiden opettajien kanssa.
Materiaali julkaistiin elokuussa 2016 Maj ja Tor Nesslingin säätiön tuella ja vuonna 2017 sen tekijä, ympäristökasvattaja Pinja Sipari kiertää kouluttamassa opettajia ilmastokasvatuksesta ja oppaan käytöstä. Jutun lopusta löydät linkin ohjeisiin siitä, miten voit tilata Open ilmastokoulutuksen teidän kouluunne.
Musiikki ilmastovaikuttamisen ja tunteiden käsittelyn välineenä
Taiteella on kyky käsitellä aihetta ja siihen liittyviä arvoja ja merkityksiä teknisten alojen ja luonnontieteiden objektiivisuuteen pyrkivästä lähestymistavasta poikkeavalla ja sitä täydentävällä tavalla. Samaan aikaan kulttuurituotoksilla on mahdollisuus merkittävästikin muuttaa tapojamme suhtautua maailmaan.
Musiikki on voimallinen vaikuttamisen väline, myös ilmastoasioissa. Esimerkiksi ilmastoviestinnässä tai mielenosoituksissa musiikki on usein tehokas keino katsojan, kuulijan tai osallistujan tunteisiin vetoamisessa tai yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistamisessa. Musiikkia on käytetty havainnollistamisen välineenä jopa tiedeviestinnässä. Kautta aikain muusikot ovat ottaneet kantaa ympäristön tilaan tuotannossaan ja voivat toimia aktiivisen kansalaisen mallina myös nostamalla ilmastoaihetta esiin mm. haastatteluissa, blogikirjoituksissa ja viestintäkampanjoissa. Musiikinopetuksessa kasvatetaan aktiivisia, vastuullisia ja medialukutaitoisia oppilaita keskustelemalla näistä vaikuttamisen keinoista.
Musiikki on myös tunteiden kieli, jota ihminen on kautta aikojen on hyödyntänyt niin ilojensa kuin surujensakin ilmaisemisessa. Vaikka tiede- ja taideaineiden välille on koulussa turha luoda vastakkaisasetteluja, on selvää että taideaineiden vahvuuksiin kuuluu niiden tunteiden käsittelyyn liittyvät mahdollisuudet, joista on paljon hyötyä myös ilmastoaiheiden käsittelyssä. Ilmastonmuutokseen liittyy paljon voimakkaitakin ja usein negatiivisia tunnekokemuksia, kuten ahdistusta, pelkoa ja voimattomuutta, joiden olemassaoloa ei välttämättä haluta tai uskalleta myöntää ja musiikkia voidaan käyttää tällaisten tunteiden käsittelyn apuvälineenä. Musiikin kuuntelu ja itse soittaminen, laulaminen tai omien laulujen tekeminen voivat toimia tapana käsitellä omia tunteita ja elämän tapahtumia.
Lisää musiikinopetuksen ilmastonmuutokseen liittyvistä näkökulmista voit lukea suoraan Open ilmasto-oppaasta. Tutustu samalla myös tarjolla oleviin tehtäväideoihin. http://openilmasto-opas.fi/
Jos tekstistä mielestäsi puuttuu jokin näkökulma, tai sinulla on ideoita hyvistä musiikin opetukseen sopivia ilmastokasvatustehtävistä, voit mielellään vinkata niistä oppaan tekijälle (pinja.sipari@gmail.com)!
Tilaa ilmainen opettajien ilmastokoulutus: http://openilmasto-opas.fi/tilaa-kouluusi-ilmainen-opettajien-ilmastokoulutus/
Ilmastokasvattajat -ryhmä FB:ssä: https://www.facebook.com/groups/1676462429233075/
PINJA SIPARI
Ylin kuva: Mat McDermott.
Kirjoittaja on ilmastokasvatukseen erikoistunut ympäristökasvattaja ja Open ilmasto-oppaan tekijä
Jätä kommentti